Eteläsavolaisten nuorten toiveita tulevaisuuden opiskelusta

Mun Juttu -paradigman ajatus uusien opintopolkujen luomisesta toisen asteen koulutukseen on osoittautunut nuorten mielissä tarpeelliseksi, sillä Etelä-Savossa syksyllä 2008 toteutetun nuorisokyselyn mukaan 41 % kaikista perusopetuksen 9-luokkalaisista on kiinnostunut yhdistämään lukion ja ammatillisen koulutuksen opintoja. Lähes 70 % nuorista haluaa jatkaa opintojaan kotiseudulla Etelä-Savossa. Nämä nuorten ajatukset ja tulevaisuuden toiveet haastavat toisen asteen koulutuksen muuttumaan ja kehittymään entistä monipuolisemmaksi. Nuoret haluavat tulevaisuudessa monipuolisia ja heidän tarpeitaan hyvin palvelevia opintopolkuja, esimerkiksi lukiolainen haluaa suorittaa ammatillisia opintoja, jotka auttavat häntä saamaan kesätöitä ja ovat hyödyksi tulevissa opinnoissa vaikka korkeakouluasteella. Valitut opintojaksot voivat auttaa nuorta myös uravalinnassa, kun hän saa jo toisen asteen opintojen aikana muodostettua itselleen realistisen näkemyksen häntä kiinnostavasta ammattialasta.

Joensuun Yliopiston, Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen toteuttaman Nuorisokyselyn tavoitteena oli selvittää Eteläsavolaisten nuorten ajatuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kyselyn kohdejoukkona olivat perusopetuksen 9-luokkalaiset sekä viimeistä vuottaan opiskelevat toisen asteen opiskelijat alueen lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista (n=1422). Kyselyssä kartoitettiin nuorten tulevaisuuden suunnitelmia niin ammatteihin, opintopolkuihin kuin oppimisympäristöihin liittyen. Nuorista hieman yli puolet (54 %) uskoi tulevaisuudessa työpaikkansa sijaitsevan Itä-Suomessa. Suuri osa (68 %) 9-luokkalaisista kertoi myös, että Etelä-Savon alueelta löytyy heitä kiinnostavaa koulutusta. Toisen asteen opiskelijoilta kartoitettiin myös jo takana olevia opintoja, ja sitä kuinka opinnot olivat vastanneet heidän odotuksiaan sekä ovatko tulevaisuuden suunnitelmat muuttuneet opiskelun aikana. Lukiolaisista jopa 46 % haluaisi yhdistää ammatillisia opintoja opintoihinsa, jos he nyt voisivat valita uudelleen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 31 % yhdistäisi tutkintoonsa lukio-opintoja. Kaiken kaikkiaan tulosten perusteella noin puolet toisen asteen opiskelijoista haluaisi luoda omanlaisensa opintopolun yhdistämällä opintoja toisesta toisen asteen oppilaitoksesta jos voisi palata menneeseen. Etelä-Savon alueellisen kehityksen turvaamiseksi tulisi tämän seudun tarjota tuleville työntekijöille niin hyviä opiskelupaikkoja kuin työpaikkojakin, jotta alue ei kokisi tappiollista muuttokehitystä ja väestön ikärakenteen vanhenemista entisestään. Tähän kehitystyöhön on voimakkaasti osallistuttava myös meidän kaikkien nuorten parissa toimivien. Mun Juttu – valmennus haastaa meitä alueen opettajia toimimaan yhteistyössä ja kehittymään sekä luomaan uusia käytänteitä, jotka palvelevat opiskelijoiden tulevaisuutta ja alueellista kehitystä. Valmennuksessa tapaamme alueen muita opettajia, joilla on sama pyrkimys: tuottaa laadukasta ja opiskelijoiden tarpeet huomioivaa koulutusta. Voimme muodostaa luontevasti yhteistyöverkostoja ja levittää eteenpäin toisillemme hyviä käytänteitä, ajatuksia ja kokemuksia.

Ammatillinen koulutus on lisännyt suosiotaan nuorten parissa, ja monet haluavat opiskella myös kaksoistutkinnon. Tulevaisuudessa ollaankin ehkä menossa suuntaan, jossa maassamme on vain yksi toisen asteen koulu, jossa jokainen nuori rakentaa oman opintopolkunsa tarpeidensa ja kiinnostuksensa pohjalta. Toisaalta tällaiset ajatukset tuntuvat vielä kaukaisilta tässä vaiheessa, sillä näin iso muutos aiheuttaa varmasti myös paljon vastarintaa niin oppilaitosten henkilökunnassa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Mietittäessä paradigman tavoitteita nousee mielestäni yhdeksi ongelmaksi nuorten syrjäytymisen uhka, etenkin niillä nuorilla, jotka eivät ole jostain syystä päässeet tai hakeutuneet toisen asteen opintoihin. Itä-Suomen lääninhallituksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2008 peruskoulunsa päättäneistä nuorista noin 400 henkilöä (5,4 %) ei sijoittunut opiskelemaan toiselle asteelle tutkintoon johtavaan koulutukseen tai lukio-opintoihin. Heistä kuitenkin suurin osa jatkoi opintojaan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmentavassa ja kuntouttavassa yksikössä tai vapaan sivistystyön piirissä. Kokonaan ilman opiskelupaikkaa jäi kuitenkin 80 nuorta (1,8 %). Näissä luvuissa ei ole huomioitu vielä aloitettujen opintojensa mahdollisesti keskeyttäneitä nuoria. Opintojen jatkumattomuus tai niiden keskeytyminen voidaan nähdä yhtenä riskitekijänä nuorten syrjäytymiselle, siksi tähän ongelmaan tulisi kiinnittää huomiota. Tässä joukossa olevista nuorista osa olisi mahdollisesti lisäohjauksen ja -tuen tarpeessa jo perusopetuksessa. Kuitenkaan mitään systemaattista järjestelmää ei maassamme ole olemassa tähän haasteeseen vastaamaan.

Yhdeksi keskeisimmäksi koulutuspolun katkeamisen syyksi voidaan nostaa nuoren huono koulumenestys, jonka taustalla voi olla moninaisia syitä, esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai psyko-sosiaalisia ongelmia. Toinen keskeinen syy on se, että nuorella on epärealistiset tulevaisuuden ajatukset, jolloin hän hakee alalle jonne ei sitten pääsekään. Ammatillisen koulutuksen suosion lisääntyessä aloituspaikat eivät myöskään ole lisääntyneet kaikilla aloilla kysynnän mukaan. Samalla pääsyvaatimukset kouluihin ovat kasvaneet hakijamäärien lisääntyessä. Opiskelupaikoista siis kilpaillaan tulevaisuudessa kovasti, etenkin suosituimmilla aloilla.

Tähän syrjäytymisen haasteeseen pyritään maassamme vastaamaan siten, että se on nostettu yhdeksi keskeiseksi painopistealueeksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2007 - 2012. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki nuoret suorittaisivat ammatillisen tutkinnon. Tavoitteena on näin myös muun muassa turvata työvoiman riittävyys maassamme tulevaisuudessa sekä varmistaa hyvinvointi yhteiskunnassamme. Perusopetuksen tukitoimia tulisi entisestään parantaa ja tehostaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös ammatillisen koulutuksen tukitoimia ja vaihtoehtoisia opintopolkuja tulisi lisätä, esimerkiksi ammattistarttien muodossa sekä tehostamalla opiskeluhuollon palveluita. Näillä keinoin voitaisiin saada nuori pysymään kiinni koulutuksessa sekä parantaa hänen opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa. Itse olen kokenut hyväksi palveluohjaajien työpanoksen opiskelijahuollossa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa. Palveluohjaaja toimii opiskelijan tukihenkilönä kaikissa mahdollisissa opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa. Tarvittaessa hän ohjaa tuen ja avun piiriin, jos asiat eivät opiskelijahuollon keinoin ratkea. Opiskelijat tuntuvat ottaneet palveluohjaajan palvelut hyvin käyttöön, ja ryhmänohjaajallekin hän on suuri apu, esimerkiksi opiskeluun liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa.

Kaiken kaikkiaan Nuorisokyselyn tulosten mukaan peruskouluaan päättävässä olevat nuoret tuntuvat ymmärtävän hyvin opiskelun tärkeyden ja merkityksen tulevaisuuden kannalta, ja heidän asenteensa työtä ja elinikäistä oppimista kohtaan olivat myönteisiä. Vain hyvin pieni osa (n.6 %) heistä ei haluaisi opiskella ollenkaan. Meidän opetusalan ammattilaisten tulee säilyttää opiskelijoissa tämä opiskeluun syttynyt kipinä, erilaisina keinoina voivat olla esimerkiksi työvaltainen oppimispolku, sosiaalisen median käyttö opetuksessa… ja ennen kaikkea opettajan oma innostuneisuus ja uusiin haasteisiin tarttuminen. Tähän Mun juttu –paradigma meidät haastaa.

LÄHTEET:
Kadoksissa kymmeniä, muttei satoja tai tuhansia. Yhteishaussa olleen koulutuksen jääneiden nuorten sijoittuminen syksyllä 2008 Itä-Suomen läänissä. Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 2008/156.
http://www.laaninhallitus.fi/lh/biblio.nsf/3CD537E48775FB80C2257514004D7A4E/$file/Julkaisu_156.pdf

Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012. Kehittämissuunnitelma. Opetusministeriö. 2007. [Viitattu 15.2.2009]
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/kesu_2012_fi.pdf

Nuorisokyselyn Paradigma yhteenveto. Mun Juttu. http://edu.savonlinnaseutu.fi/munjuttu/wp-content/uploads/2008/09/nuorisokysely_koonti_munjuttu.pdf

Opetusministeriö. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2011.

Peräkorpi Ulla & Salmi Saija. 2009. Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyraportti. Uusi paradigma - Mun Juttu! Joensuun yliopisto. Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus. http://edu.savonlinnaseutu.fi/munjuttu/wp-content/uploads/2009/02/kyselyraportti_final.pdf